Julkaistu 11.06.2024
Erityisesti rakennusalalla eletään tiivistahtisessa ja syklisessä maailmassa. Pulskat ja laihat vuodet seuraavat toisiaan ja tahti on kova, koko toimialan tunnelma voi muutamassa kuukaudessa vaihtua laidasta laitaan. Syyksi tälle ilmiölle voi nimetä useita eri tekijöitä ja usein suhdannekäänteen taustalla onkin eri asioiden summa, ei ainoastaan yksi tekijä. Asuntokauppa on luonnollisesti yksi iso rakennustoimialan moottori ja kuten tiedämme, se on voimakkaasti syklistä. Asuntokaupan vilkkauden taustalla myös on monta eri tekijää, kuten esimerkiksi työllisyystilanne ja rahoituksen saatavuus. Korjausrakentamisen kysyntätilanne on tasaisempaa, mutta toisaalta korjausrakentamisen puolelle alkaa kohdistua painetta, jos rakentamisen muilla sektoreilla, kuten esimerkiksi mainitulla asuntorakentamisella, menee heikommin.
Moni asia siis vaikuttaa suhdanteen kehittymiseen ja eri tekijöillä on myös ristikkäisvaikutuksia. Taustalla on lisäksi markkinapsykologiaa, jota ei varsinaisesti auta perisuomalainen tapa maalata piruja seinille jopa niinä hyvinäkin kausina.
Toisin sanoen rakennustoimialan suhdanneherkkyys on kylmä fakta, eikä tarkoitukseni ole tässä millään tavoin vähätellä sitä tai sen vaikutuksia liiketoimintaan ja talouden eri ilmiöihin. Ilman muuta on ymmärrettävää, että kun markkinat eivät vedä, niin yritysostoja lykätään – ja toisaalta ymmärrettävästi myyminen ei ole välttämättä päällimmäisenä mielessä sillä hetkellä, kun tilauskirjoihin saa viivoittimen kanssa vedellä lisärivejä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että yritysjärjestelyt ovat juuri niitä asioita, joihin kannattaa suhtautua yksittäistä suhdannesykliä laajemmalla katsannolla ja järki kädessä. Suhdanteisiin ja niiden muuttumiseen pitää suhtautua vakavasti, mutta ei ylidramatisoidusti.
Lähtökohta on, että myös huonossa suhdanteessa on mahdollista tehdä onnistunut yritysjärjestely. Eihän yrityskauppaa tehdä yksittäisten vuosien näkökulmasta, vaan tähtäin on jossain paljon kauempana. Miksi siis jättää pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä strategisesti perusteltu yritysosto tai muu yritysjärjestely tekemättä vain, koska juuri sillä hetkellä kyseisellä toimialalla menee heikommin?
Aiemmassa blogiartikkelissa kerroin, että yrityksen arvonmäärityksessä tulee tukeutua olennaisten lukujen ja asiakirjojen lisäksi toimialatuntemukseen sekä tapauskohtaiseen tutkimustyöhön. Aihe liittyy sikäli tähän kirjoitukseen, että oikein tehtynä arvonmäärityksessä otetaan huomioon suhdanneherkkyyden lisäksi myös laajempi näkökulma. Toki on selvää, että rajusti suhdanneherkässä liiketoiminnassa investointien takaisinmaksuaikojen tulee olla lyhempiä kuin vakaamman kassavirran toiminnassa ja tällä on vaikutusta arvonmääritykseen. Toisaalta on myös tyypillistä, että suhdanneherkemmän toiminnan katteet ovat korkeampia kuin vakaamman toiminnan. Näin erityisesti suurempaa liiketoimintakokonaisuutta muodostettaessa sopiva sekoitus suhdanneherkempää toimintaa (esim. gryndaus) sekä suhdanteita tasaavaa toimintaa (esim. huolto-/korjausrakentaminen) saattaa olla hyvinkin toimiva resepti.
Rakennustoimialalla näkee valitettavasti sitäkin, että suhdanteen kääntyessä laskuun gryndirakentajasta tulee ”yhdessä yössä” korjausrakentaja. Käytännössä tämä toimintamalli on kuitenkin osoittautunut huonoksi – se saattaa pahimmillaan johtaa jopa hintatason rapautumiseen ja laadun heikkenemiseen. Sama ilmiö nähdään myös toisinpäin asuntokaupan korkeasuhdanteessa, jolloin tonttien ja korkeiden gryndikatteiden perään tehdään joukkoryntäys ja siten kuumennetaan markkinaa liiaksikin. Tässäkin asiassa siis vanha sananlasku ”suutari pysyköön lestissään” on viisautta ja erikoistumisen kautta suhdannevaihteluiden sietokyvyn kasvattaminen on usein paras tie. Fakta nimittäin on, että erikoistuneet ja hyvin organisoidut sekä tehokkaat toimijat selviävät myös heikosta suhdanteesta parhaiten.
Ylipäätään yritysjärjestelyissä olisi hyvä ottaa ohjenuoraksi, niin ostamisessa kuin myymisessä, ennemminkin liiketoiminnallinen yhteensopivuus ja strategiaan perustuva tulevaisuuden rakentaminen kuin lyhytaikainen voiton maksimointi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hintalapun ei tulisi olla se ensimmäinen asia, josta yritysjärjestelyjä tehdessä keskustellaan. Jos jokin yritys kiinnostaa ostajaa vain, koska hinta kuulostaa pieneltä, on hyvin mahdollista, että kumpikaan osapuoli ei tule saamaan yrityskaupasta haluamaansa lopputulosta.
Eli nosta katse kauemmas horisonttiin ja keskity siihen, miten mahdollinen yritysosto tukee yrityksenne tilannetta pidemmällä aikavälillä. Tuoko se erilaisen toiminnan kautta vakautta suhdannevaihteluihin? Tukeeko se kasvusuunnitelmianne? Mikä merkitys sillä on yrityksenne markkinaosuudelle? Lähde esimerkiksi tällaisista kysymyksistä liikkeelle ja jätä juuri senhetkisen suhdanteen yksisilmäinen tuijottaminen sille kuuluvaan arvoonsa.
Kuten alussa sanoin, suhdanteita tulee kaikesta huolimatta kunnioittaa ja niihin täytyy suhtautua asian vaatimalla vakavuudella. Laskusuhdanteet aiheuttavat myös tilanteita, jotka ainakin hetkellisesti aiheuttavat ahdinkoa ja valitettavasti myös syvempiä kriisejä, joista ulospääsy tuntuu ylivoimaiselta. Näissä tilanteissa yrittäjä saattaa tuntea olevansa hyvin yksin ja näkökenttä voi kaventua liiaksi. Tekeminen käpertyy päivästä toiseen selviämiseen ja kokonaisuuden hahmottaminen ja tärkeiden ratkaisujen tekeminen voi halvaantua.
Tällaisissa tilanteissa, kun liiketoiminnan haasteet näyttävät ylitsepääsemättömiltä, on paikallaan pyytää apua ulkopuoliselta toimijalta. Keskustelu toimialaa tuntevan asiantuntijan, joka tarkastelee tilannetta uusin ja ulkopuolisin silmin, saattaa avata solmuja ja tuoda esiin ratkaisuja, joita läheltä ja vaikeuksien uuvuttamana on ollut vaikea havaita. Me Mergertumilla tarjoamme asiantuntijapalvelua myös tällaisiin tilanteisiin ajautuneille yrityksille ja yrittäjille.
Jos harkitset yritysjärjestelyn tekemistä tai jos kaipaat neuvoa liiketoiminnan muutostilanteissa, niin otahan yhteyttä ja keskustellaan asiasta. Löydät yhteystietomme täältä.